Vastine sosiaalisen median julkaisuun koskien Pahtavaaran kaivosta
Pahtavaaran kaivos on ollut historiansa aikana tuotannossa eri kaivosyhtiöiden toimesta, vuosina 1996 – 2000 (Terra Mining Oy), 2003 – 2007 (ScanMining Oy) ja 2008 – 2014 (Lappland Goldminers Oy). Yhteensä Pahtavaarasta on tuotettu kultaa noin 441 000 unssia (13 800 kg). Rupert Finland Oy osti Pahtavaaran kaivoksen ja siihen liitetyt malminetsintälupa-alueet syyskuussa 2016.
Vuodesta 2017 lähtien Rupert on tehnyt Pahtavaarassa malminetsintäkairausta yhteensä yli 80 kilometriä. Tutkimusten perusteella yhtiö on osoittanut mineralisaation olevan merkittävästi laajempi, kuin mitä aiemmin arvioitu. Tammikuussa 2023 julkaistussa alustavassa taloudellisessa selvityksessä todettiin, että Pahtavaarassa on jäljellä malmivaroja noin 400,000 unssia, mikä on sama määrä, kuin mitä sieltä on kaivoksen historian aikana yhteensä louhittu.
Vuosina 2023–2024 yhtiö on valmistellut kaivosaluetta turvalliseen pitkäaikaisylläpitoon. Maanalaisesta kaivoksesta purettiin kaikki maanalainen infra ja alueen ympäristöä on siivottu aikaisempien kaivostoimijoiden jäljiltä. Alueelta on toimitettu jatkokäsittelyyn yhteensä yli 500 000 kg materiaali vuosina 2023–2024. Alueen siivous- ja purkutyöt jatkuvat vuonna 2025.
”Yli 10 vuotta kaivostoiminnan päättymisen jälkeen mm. kaivoksen sivukivikasoja ja rikastehiekka-altaita ei ole edelleenkään maisemoitu peittorakentein.”
Yhtiön vastaus: Pahtavaarassa jäljellä olevien malmivarojen vuoksi yhtiö ei ole tehnyt päätöstä Pahtavaaran kaivoksen sulkemisesta. Pahtavaarassa kulta esiintyy malmissa metallisessa muodossa, omina rakeinaan, joten sen erottaminen ja rikastaminen hyvin helppoa ja kustannustahokasta. Yhtiön tavoitteena on ollut varmistaa riittävät malmivarat ja laatia riittävän kattavat tekniset selvitykset, jotta mahdollisen tuotannon jatkuessa, kaivos voisi toimia taloudellisesti. Tämänhetkisen tiedon perusteella, Pahtavaara voisi toimia Ikkarin kaivoksen rinnalla siten, että Pahtavaarassa painovoimaerotettu kulta jatkojalostettaisiin Ikkarin rikastamolla. Ikkari mahdollistaisi kullan jalostamisen mahdollisimman pitkälle Sodankylän kunnan alueella.
Kaivosalueen sulkeminen ja peittorakenteiden rakentaminen vaatii aina ympäristölupaviranomaisen hyväksymän sulkemissuunnitelman sekä valvovan viranomaisen hyväksymät rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmat.
”Maisemointi ei ole pelkästään ulkonäöllistä vaan sen tarkoituksena on estää haitallisten aineiden pääsy luontoon. Kaivannaisjätealueilta muodostuu rikastushiekan ja sivukivien hapettuessa metallipitoista suotovesivaluntaa; peittorakenteen avulla hapen ja sadeveden pääsyä jätteeseen rajoitetaan. Maisemointi estää myös pölyämistä.”
Yhtiön vastaus: Kaivannaisjätealueiden sulkemisratkaisut tulee aina suunnitella kyseisen kaivoksen kaivannaisjätteille, koska jokainen kaivos on erilainen. Pahtavaaran kaivannaisjätteiden tutkimusten perusteella metallipitoisten suotovesien muodostuminen ja happaman kaivosvaluman (ADM) riski sulfidien hapettumisen yhteydessä on Pahtavaarassa epätodennäköistä matalien sulfidipitoisuuksien vuoksi. Tämän vuoksi hapen pääsyn rajoittaminen peittorakenteilla ei ole Pahtavaarassa keskeinen kriteeri sulkemiselle.
Pahtavaaran kaivannaisjätealueiden sulkemisratkaisuiden suunnittelu on vielä kesken ja ne tullaan esittämään toukokuussa 2025 viranomaisille toimitettavassa sulkemissuunnitelman ympäristölupahakemuksessa.
”Nyt tilanne on siis se, että kaivosyhtiö on jopa käynyt oikeutta, koska sen mukaan viranomaisten sulkutoimenpiteitä koskevat vaatimukset ovat ylimitoitettuja ja yhtiö haluaisi noudattaa vanhoja kriteereitä.”
Yhtiön vastaus: Yhtiö on valittanut Aluehallintoviraston päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen helmikuussa 2025, koska päätöksessä velvoitetaan yhtiötä asettamaan jätevakuus toimenpiteille, joita se ei ole voimassa olevan ympäristöluvan nojalla velvollinen toteuttamaan. Yhtiön tiedossa ei ole yhtäkään vastaavaa lupapäätöstä, jossa lupaviranomainen olisi määrännyt vakuuden mahdollisesti tulevaisuudessa annettavien velvoitteiden kattamiseksi. Valituksessa ei siis ole kyse sulkemisen toteutustavoista, tai ajankohdasta, vaan tavasta, jolla sulkemisrakenteille määritellään vakuussumma.
”Uusiakin toimenpidetapoja tutkitaan alueella, mutta tähän asti ne eivät ole toimineet.”
Yhtiön vastaus: Yhtiö on kasvittanut koko rikastushiekka-altaan pinnan vuonna 2019. Altaalla on kosteusolosuhteiltaan ja maastonmuodoiltaan erilaisia alueita, minkä vuoksi kasvillisuus ei ole täysin samanlaista kaikkialla altaan osissa. Tämä on ollut yksi tarkkailtava asia osana koetoimintaa. Kasvillisuus on toiminut alueen väliaikaisena peittorakenteena ja pölynhallintamenetelmänä, eikä kasvittamisen jälkeen alueelta ole havaittu pölyämistä
Yhtiö on jatkanut edelleen rikastushiekan peittorakenteen tutkimuksia yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa ja alueelle on perustettu osana Biopeitto 3 -hanketta erilaisia koealueita, joissa testataan erilaisia kasvualustoja ja kasvilajeja. Kokeessa on huomioitu erilaiset kosteusolosuhteet ja eri kasvilajien menestyminen erilaisissa kasvualustoissa.
Koetoiminnalla haetaan tietoa ja ratkaisuita, jotta lopulliseen sulkemissuunnitelmaan saadaan tietoa, mikä toimii alueella käytännössä.
”Tässä piilee mielestäni erittäin suuri ongelma koskien kaikkia tulevia kaivoksia. Millä varmistetaan, etteivät yhtiöt liukene paikalta, kun rikkaudet on louhittu?”
Yhtiön vastaus: Suomen lainsäädännössä on kaivannaisjätealueiden ja kaivosalueiden vakuussäätely, minkä perusteella yhtiöiden tulee asettaa viranomaiselle kaivosalueen ja kaivannaisjätealueiden sulkemisen varalle riittävän suuri vakuus. Riittävän suuri vakuus varmistetaan huolellisella sulkemissuunnittelulla, jota yhtiö on parhaillaan Pahtavaaraan laatimassa. Mikäli kaivosyhtiö on sulkemisen tullessa ajankohtaiseksi maksukyvytön, on viranomaisilla sisässä yhtiön sinne asettama vakuussumma, mikä vastaa yksityiskohtaisesti suunniteltujen sulkemistoimenpiteiden kustannuslaskelmaa. Laskelmaa ja vakuussummaa päivitetään säännöllisesti sulkemissuunnitelmien päivitystyön yhteydessä.
”Kaivosyhtiö pelaa aikaa, jotta sen ei tarvitsisi ryhtyä kalliisiin sulkutoimenpiteisiin tai maksaa kalliimpia vakuutuksia, koska sillä ei ole aikomustakaan niitä tehdä. Yhtiö odottaa, että uusi Ikkarin hanke olisi sillä mallilla, että se voisi hankkeen myydä eteenpäin, jolloin Pahtavaaran sulkeminen olisi jälleen seuraavan yhtiön vastuulla.”
Yhtiön vastaus: Yhtiö on ehdottanut uutta vakuutta 2020 jätetyssä sulkemissuunnitelmassa, ja tulee päivittämään vakuuslaskelmat toukokuussa 2025 jätettävässä hakemuksessa. Sulkemiseen tarvittava moreeni otetaan kaivosalueelta ja sen lähiympäristöstä. Kun peittämättömiltä kaivannaisjätealueilta ei nykytilassa aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia, on materiaalien kulutuksen vuoksi peittorakenteet järkevää tehdä vasta lopullisen sulkemispäätöksen jälkeen.
Voimassa olevan kaivoslain mukaisesti kaivostoiminnan periaatteena tulee olla, että kaivostoiminnan kaikissa vaiheissa hyödynnetään kaikki alueella tavatut kaivosmineraalit, jotka ovat teknistaloudellisesti hyödynnettävissä. Yhtiö on myös velvollinen huolehtimaan, että kaivosalueen tulevaa käyttöä tai esiintymän tulevaa hyödyntämistä ei vaaranneta tai vaikeuteta. Yhtiö varmistaa, että se täyttää nämä kaivoslain kohdat, ennen kuin tekee lopullisen päätöksen Pahtavaaran tulevaisuudesta.
Yhtiön henkilökunta vastaa mielellään Pahtavaaraan ja muuhun yhtiön toimintaan liittyviin kysymyksiin. Voit ottaa yhtiöön yhteyttä avoimella palaute lomakkeella ikkari.fi – sivuston kautta tai olla suoraan yhteydessä. Yhtiön yhteystiedot löydät tästä linkistä.