RUPERT RESOURCES ON SAANUT PÄÄTÖKSEEN ESIKANNATTAVUUSSELVITYKSEN IKKARIN KULTAKAIVOSHANKKEELLE. SELVITYS VAHVISTAA IKKARIN VAHVAN TALOUDELLISEN POTENTIAALIN: NETTONYKYARVO 1700 M USD JA SISÄINEN KORKO (IRR) 38 %.
Toronto – Helmikuun 18. päivänä 2025
Rupert Resources Ltd (“Rupert” tai “Yhtiö”) on julkaissut valmistuneen esikannattavuusselvityksen (“PFS” tai “selvitys”) 100% omistamalleen Ikkarin kultakaivoshankkeelle (“Ikkarin hanke” tai “Ikkari”). Ikkari sijaitsee 40 kilometrin päässä Sodankylästä. Instrumentin NI 43-101 standardien mukainen esikannattavuusselvitysraportti löytyy kokonaisuudessaan englanninkielisenä yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.rupertresources.com sekä SEDAR+ -järjestelmästä, osoitteesta www.sedarplus.ca.
{Kaikki luvut ovat Yhdysvaltain dollareissa, ellei toisin mainita}
Esikannattavuusselvitys lyhyesti
- Alustava malmivarantoarvio valmistunut, osoittaen todennäköisiä malmivaroja yhteensä 52 miljoonaa tonnia kultapitoisuudella 2.1 g/t eli yhteensä 3.5 miljoonaa unssia kultaa. Esikannattavuusselvityksessä 85% aikaisemmista mineraalivarannoista on muunnettu malmivarannoiksi, joka tarkoittaa mineraaliesiintymän taloudellisesti hyödynnettävissä olevaa osuutta.
- Taloudelliset tunnusluvut ennustavat vahvaa kassavirtaa: Projektin verojen jälkeinen nettonykyarvo (NPV) 5 %:n diskonttokorolla on 1700 M USD, sisäinen tuotto 38 % (IRR) ja takaisinmaksuaika 2,2 vuotta kullan hinnalla 2150 USD/oz. Kullan hinta perustuu markkinoiden pitkänaikavälin konsensukseen. Kullan hinnalla 2650 USD/oz, NPV nousee 2500 M USD:iin, IRR:n ollessa 49 % ja takaisinmaksuaika 1,7 vuotta.
- Maltilliset tuotantokustannukset: Ikkarin ennustetaan sijoittuvan kustannuksiltaan kullantuottajien matalimpaan neljännekseen arvioidulla kokonaistuotantokustannuksella (AISC) 918 USD/oz. Avolouhostuotannossa kokonaistuotantokustannusten arvioidaan olevan 717 USD/oz, johtuen keskiarvoa korkeammasta kultapitoisuudesta ja suhteellisen matalasta sivukiven määrästä malmiin nähden.
- Kaivoksen elinkaari: Kaivos on tuotannossa 20 vuotta, josta ensimmäiset 10 vuotta avolouhintana, keskimääräisen kullantuotannon ollessa 227 koz vuodessa. Tuotannon toinen puoli toteutetaan maanalaisena louhintana.
- Alkuinvestointi 575 M USD riskivarauksineen.
- Projektialue sijaitsee kokonaan Rupert Resourcen hallinnoimalla maalla. Suunniteltu kaivosinfrastruktuuri on kokonaisuudessaan yhtiön malminetsintäalueen Heinälamminvuoma (ML2011:0033-03) rajaamalla alueella. Tulotie, sähkölinja ja purkuputki tullaan luvittamaan erillisluvilla, jotka eivät edellytä toimimista yhtiön hallinnoimalla maalla.
Yhtiön tavoitteena on ensimmäisen kultaharkon valu vuonna 2030. Aikataulu perustuu ympäristövaikutustenarviointiselostuksen valmistumiseen ja kannattavuusselvityksen aloitukseen vuoden 2025 toisella puoliskolla, kahden vuoden luvitusprosessiin sekä kahden ja puolen vuoden rakennusaikaan.
”Helmikuussa julkaistu esikannattavuusselvitys ja 3,5 miljoonan unssin todennäköisen malmivarannon varmistuminen vahvistavat Ikkarin olevan erittäin houkutteleva projekti. Esikannattavuusselvitys vahvistaa Ikkarin potentiaalin alhaisimman neljänneksen kustannuksilla yhdistettynä alhaisiin alkuinvestointeihin Tier 1 -kaivosalueella1. Työ kannattavuusselvityksen ja ympäristövaikutusten arvioinnin osalta on jo käynnissä, ja odotamme innolla talvikauden 2025 malminetsintätulosten julkaisua.”
– Graham Crew, toimitusjohtaja, Rupert Resources
1Tier 1 -kaivosalue tarkoittaa malminetsinnälle ja kaivostoiminnalle suotuisaa maantieteellistä aluetta tai valtiota, joka on poliittisesti vakaa, lainsäädäntö johdonmukaista ja ennakoitavissa sekä alueella on ennestään riittävä, toimintaa tukeva infrastruktuuri.
Ikkari -projektin arvo ja tuotto verojen jälkeen kullan hinnan funktiona
| Kullan hinta (USD / troy unssi) | NPV* (M USD) | IRR* (%) | Takaisinmaksuaika (vuotta) |
| 1700 (hinta mineraalivarantoarviossa) | 950 | 27% | 3.1 |
| 2150 (hinta oletus & pitkän aikavälin konsensus) | 1,700 | 38% | 2.2 |
| 2650 | 2,500 | 49% | 1.7 |
| 3000 | 3,100 | 56% | 1.4 |
*NPV Net Present Value – nettonykyarvo
*IRR Internal Rate of Return – sisäinen tuottoprosentti
Projektin taloudellinen malli perustuu seuraaviin lähtöarvoihin
| Muuttuja | Yksikkö | Arvo |
| Kullan hinta (jos muuta ei mainita) | USD / Troy unssi | 2150 |
| Diskonttokorko | % | 5 |
| Valuutan vaihtokurssi | EUR : USD | 1 : 1.05 |
| Yhtiön tulovero | % | 20 |
| Valtion – ja maanomistajien rojaltit1 | % | 0.75 |
10.75% on valtiolle ja maanomistajille maksettavan rojaltin kokonaissuuruus, joka perustuu rikastamon syötteen kultamäärään. (0.6% kaivosmineraalivero + 0.15% maanomistajien rojalteja)
Esikannattavuusselvityksen yhteenveto
Ikkarin kultamineralisaatio on löydetty vuonna 2020 Rupertin malminetsintätyön tuloksena. Esikannattavuusselvityksen valmistuminen on hankkeessa merkittävä askel kohti tuotantoa. Selvityksen perustana on marraskuussa 2023 valmistunut 4,09 Moz kultaa sisältävä mineraalivarantoarvio, johon pohjautuen projektin ensimmäisen malmivarantoarvio, 52 Mt, 2,1 g/t, 3,5 Moz, on tehty.
Esikannattavuusselvityksen valmistumisen jälkeen yhtiö on etenemässä kohti kannattavuusselvitystä. Ympäristövaikutustenarviointiselostuksen (YVA) yhtiö odottaa jättävänsä vuoden 2025 toisella vuosipuolikkaalla.
Ikkarin esikannattavuusselvityksessä avolouhos suunnitellaan louhittavan vaiheittain, tavoitteena on minimoida tarpeeton sivukiven louhinta ja mahdollistaa tuotannon alkuvaiheen korkeampi kultapitoisuus. Tuotanto toteutetaan avolouhintana ensimmäiset kymmenen vuotta, jonka jälkeen tuotanto siirtyy maanalaiseen louhintaan. Maanalainen tuotanto toteutetaan pitkäreikälouhintana. Kultapitoisuuden lisäksi maltillinen sivukiven louhintamäärä suhteessa kokonaislouhintamäärään ovat keskeisiä tekijöitä kullantuottajien matalimman kvartaalin tuotantokustannusten (AISC) saavuttamisessa.
Esikannattavuusselvityksen mukainen tuotantosuunnitelma
| Vuodet 1-10 | Kokonaistuotanto | |
| Rikastamon syöte (Mt) | 35 | 52 |
| Rikastamon syöte/vuosi (Mt/a) | 3.5 | 2.6 |
| Rikastamon syötteen keskikultapitoisuus (Au g/t) | 2.1 | 2.1 |
| Kullan keskimääräinen saanti (%) | 95.8 | 95.8 |
| Kullan keskimääräinen vuosituotanto (koz) | 227 | 167 |
| Myytävä kulta (koz) | 2,270 | 3,340 |
| Käyttökustannukset (USD/ myytävä oz) | 603 | 747 |
| Ylläpitopääoma (USD/ myytävä oz) | 115 | 171 |
| Kokonaisylläpitokustannukset (AISC) (USD/myytävä oz) | 717 | 918 |
Alkuinvestointi sisältäen riskivarauksen 575 M USD
Ikkarin projektin taloudelliset tunnusluvut
| Muuttuja | Yksikkö | Arvo |
| Tuotantoaika | Vuotta | 20 |
| NPV * | M USD | 1,700 |
| IRR * | % | 38 |
| Takaisinmaksuaika | Vuotta | 2.2 |
| Alkuinvestointi | M USD | 575 |
| Ylläpitopääoma | M USD | 571 |
| Bruttotulos | M USD | 7,200 |
| Käyttökulut | M USD | 2,400 |
| Vapaa kassavirta (verojen jälkeen) | M USD | 2,800 |
*Mallinnettu arvoilla Au 2150 USD/oz, diskonttokorko 5%.
Käyttökustannusarvio (USD/t)
| Kustannuspaikka | Yksikkö | Vuodet 1 – 10 | LOM |
| Avolouhinta | USD/t louhittua materiaalia | 4.11 | |
| Avolouhinta | Sivukivi : Malmi -suhde | 3.72 | |
| Avolouhinta | USD/t malmia | 17.21 | |
| Maanalainen louhinta | USD/t malmia | 46.0 | |
| Louhinta | USD/t (rikastamon syöttö) | 19.6 | 26.1 |
| Rikastus | USD/t (rikastamon syöttö) | 11.9 | 13.4 |
| Kaivannaisjätteet (yhteisläjitys) | USD/t (rikastamon syöttö) | 2.5 | 2.0 |
| Vesien hallinta ja -käsittely | USD/t (rikastamon syöttö) | 1.9 | 2.3 |
| Yleiset- ja hallinnolliset kustannukset | USD/t (rikastamon syöttö) | 2.2 | 3.0 |
| Kokonaiskäyttökustannukset | USD/t (rikastamon syöttö) | 38.1 | 46.8 |
1 Pl kapitalisoitu esi-tuotannollinen sivukiven louhinta
2 Esi-tuotannollinen sivukiven louhinta on huomioitu sivukivi:malmi -suhteessa.
Pääomakustannusarvio
| Kustannuspaikka | Alkuinvestointi (M USD) | Ylläpitopääoma (M USD) |
| Louhinta | 45 | 212 |
| Kaivannaisjätteet (yhteisläjitys) | 34 | 24 |
| Infrastrukstuuri | 72 | 3 |
| Rikastamo ja suodattamo | 190 | 2 |
| Kaivoksen sulkeminen | 0 | 151 |
| Vesienhallinta ja -käsittely | 136 | 118 |
| Sähkötekniikka | 17 | 2 |
| Epäsuorat kustannukset | 15 | 0 |
| Riskivaraus | 66 | 59 |
| Kokonaispääomakustannnus | 575 | 571 |
Ikkarin malmivarantoarvio
| Luokitus | Cut-off Au (g/t) | Tonnit Mt | Pitoisuus Au (g/t) | Kultamäärä Kg | Unssia | |
| Todennettu | – | – | – | – | – | |
| Todennäköinen | Avolouhos Maanalainen | 0.34 1.04 | 35.7 16.3 | 2.2 1.9 | 79 920 32 370 | 2 486 000 1 007 000 |
| Summa | 52.0 | 2.1 | 112 290 | 3 492 000 |
Ikkarin mineraalivarantoarvio (sisältäen malmivarantoarvion)
| Luokitus | Cut-off Au (g/t) | Tonnit (t) | Au (g/t) | Kultamäärä (Kg) | Unssit | |
| Osoitettu | Avolouhos Maanalainen | 0.4 0.9 | 37 308 000 21 122 000 | 2.21 2.18 | 82 400 44 700 | 2 649 000 1 437 000 |
| Yhteensä | 58 430 000 | 2.18 | 127 100 | 4 087 000 | ||
| Mahdollinen | Avolouhos Maanalainen | 0.4 0.9 | 1 271 000 2 305 000 | 0.81 1.39 | 1 000 3 200 | 33 000 103 000 |
| Yhteensä | 3 576 000 | 1.18 | 4 200 | 136 000 |
Louhinta
Esikannattavuusselvitys perustuu 3,5 miljoonan unssin todennäköisen malmivarannon louhintaan 20 vuoden aikana. Ensimmäiset 10 vuotta tuotanto toteutuu avolouhintana, sivukiven ja malmin suhteen ollessa 3,7, sisältäen sivukiven louhinnan ennen varsinaisen tuotannon alkamista. Maanalaisen kaivoksen kehittäminen alkaa tuotantovuoden 6 aikana, ja pitkäreikälouhintamenetelmällä tapahtuva maanalainen tuotanto alkaa vuonna 10 ja jatkuu vuoteen 20 saakka (Kuvat 3 ja 4).
Avolouhinta suoritetaan perinteisellä kiviauto ja kaivinkone -konfiguraatiolla, jossa poraus ja räjäytys tehdään 10 metrin tasoin. Avolouhos ulottuu 300 metrin syvyyteen maan pinnasta. Esikannattavuusselvityksessä kaivostoimintojen oletetaan tapahtuvan urakoitsijoiden toimesta, pois lukien räjäytystyöt. Avolouhos louhitaan kahdessa vaiheessa, tarkoituksena on maksimoida varhaiset tulot viivästyttämällä osaa sivukiven louhinnasta ja aikaistamalla korkeapitoiseen malmin louhintaa projektin takaisinmaksuajan lyhentämiseksi. Avolouhintatyöt alkavat vuonna -1 pintamaiden poistolla. Avolouhinta on suunniteltu tuottamaan 3,5 Mt malmia vuodessa.
Maanalainen louhintamenetelmä on pitkäreikälouhinta (LHOS) yhdistettynä pasta- ja sivukivitäyttöön. Käynti maanalaiseen kaivokseen tapahtuu vinotunnelin kautta; käynti vinotunneliin sijaitsee avolouhoksen itäpuolella. Vinotunnelin louhinta alkaa tuotantovuoden 6 aikana. Maanalainen tuotanto alkaa suunnitellusti tuotantovuonna 10. Maanalaiset malmiblokit ovat kooltaan 30 metriä korkeita ja 15 m leveitä. Louhinta suunnitellaan tehtävän blokkien primääri- ja sekundaarilouhintana, mikä mahdollistaa 2 Mt vuotuisen maanalaisen tuotantomäärän. Maanalaisen louhoksen syvyys tulee olemaan 540 m maanpinnasta ja 240 m avolouhoksen pohjasta mitattuna.
Ikkarin avolouhoksesta louhittavan sivukiven ja malmin suhde
| Avolouhoksen louhintavaihe | Sivukivi : Malmi |
| 1 (kuva 3 -keltainen louhos) | 2.6 : 1 |
| 2 (kuva 3 -punainen louhos) | 4.6 : 1 |
| Total | 3.7 : 1 |
Malmin rikastus
Metallurgisten kokeiden perusteella tavoiteltu kullan saanti saavutetaan käyttämällä perinteistä ja hyvin tunnettua vapaan kullan rikastusmenetelmää. Rikastusprosessi (Kuva 5) koostuu murskauksesta, jauhatuksesta 100 µm:iin, sekä painovoima- ja liuotuspiireistä. Metallurgisten kokeiden ja suunnitellun prosessikaavion perusteella arvioidaan saavutettavan keskimäärin 95,8 % kullan saanti, josta noin 29 % rikastuu painovoimaisesti.
Liuotettu kulta saostetaan elektrolyyttisesti ja valetaan raakaharkoiksi. Liuotuspiiristä poistuvasta lietteestä jäännössyanidi hapetetaan hyvin tunnetulla SO2/ilma prosessilla, josta liete johdetaan edelleen vedenpoistoon. Rikastushiekkaliete sakeutetaan ja suodatetaan painesuodattimin yhteisläjityksen edellyttämään kosteuteen.
Kaivannaisjätteiden läjitys
Kaivannaisjätteet, sivukivi ja rikastushiekka, on suunniteltu läjitettävän yhteisläjitysalueelle, teollisuusalueen pohjoispuolelle. Yhteisläjitysalueen suunniteltu läjityskapasiteetti on 91.5 Mm³, johon on sisällytetty 13.5 % materiaalivaraus. Yhteisläjitysalueen korkeus tulee olemaan korkeimmillaan 80 metriä, korkeudessa ei tulla ylittämään läheisten maanmuotojen korkeutta. Yhteisläjitysalueen pinta-ala on noin 2.0 Mm².
Kaivannaisjätteiden yhteisläjitysalue tullaan rakentamaan vaiheittain alkaen ennen tuotantoon siirtymistä ja jatkuen joitakin vuosia tuotannon alkamisen jälkeen. Alue tullaan rakentamaan ylösnousukaltevuuteen 1:3. Kaivannaisjätteet sijoitetaan alueelle tiivistettävin kerroksin, jossa sivukivi- ja rikastushiekkakerrokset vuorottelevat.
Kaivosalueen vesienhallinta ja -käsittely sekä purkuputki
Sekä kaivosalueella muodostuva kontaktivesi että rikastamon vesikierron vesi tullaan käsittelemään kahdella eri vedenkäsittelylaitoksella. Kontaktivesi, sisältäen valuma- ja suotovedet yhteisläjitysalueelta kerätään kontaktivesialtaaseen, josta vesi johdetaan vedenkäsittelylaitoksen kautta käsitellyn veden altaalle ja edelleen purkuputkea pitkin Kitiseen.
Mahdollisuuksien mukaan sekä pinta- että pohjavesiä ohjataan siten, että vesivirrat eivät pääse kosketuksiin kaivosalueen kuormituslähteiden kanssa. Pohjaveden päätymistä louhokseen rajoitetaan avolouhoksen ympäriltä tehtävän suojapumppauksen avulla ja pintavesiä ohjataan ojituksin ja vallein ohi kuormituslähteiden.
Prosessivesi käsitellään ja kierrätetään takaisin rikastamolle rikastamon veden käsittelylaitoksen kautta, mikä vähentää merkittävästi tai poistaa kokonaan rikastamon puhtaan vedenottotarpeen. Tarvittaessa rikastamon vesikiertoon lisätään vettä kontaktivesialtaalta.
Infrastruktuuri
Kaivoksen maanpäällinen infrastruktuuri (rikastamo, suodattamo, tuotannon tukitoimintojen tilat, vesienkäsittelytilat sekä toimistorakennus sosiaalitiloineen) tulee sijoittumaan avolouhoksen itäpuolelle rinteeseen (Kuva 6). Kaivosalueen tiestön suunnittelussa on pyritty erottamaan raskas ja kevyt kaivosliikenne toisistaan turvallisuuden varmistamiseksi.
Suunniteltu kaivosinfrastruktuuri on kokonaisuudessaan yhtiön malminetsintäalueen Heinälamminvuoma (ML2011:0033-03) rajaaman alueen sisäpuolella. Kaivosalueen ulkopuoliselle infrastruktuurille (tulotie, purkuputki, sähkölinja) tullaan hakemaan luvat erillään kaivosluvasta, mikä mahdollistaa kyseisen infrastruktuurin sijainnin kaivosalueen rajojen ulkopuolella.
Alueellinen infrastruktuuri, tiestö ja sähkön saatavuus
Ikkaria lähestytään kantatietä 80 pitkin, joko Sodankylästä ( 40 km itään) tai Kittilästä (50 km länteen) kantatie 80:ltä Ikkarin alueelle johtaa noin 5 km pitkä soratie. Molemmat kuntakeskittymät tarjoavat tukipalveluja sekä työvoimaa alueen kahdelle olemassa olevalle kaivokselle (Kittilä, Agnico Eagle ja Sodankylä, Boliden Kevitsa). 220kV muuntamo sijaitsee Ikkarin alueelta noin 9 km etäisyydellä ja sieltä rakennetaan Ikkarin tarvitsema 110 kV sähkölinja kaivosalueelle.
Sidosryhmäyhteistyö
Rupert Resources:in tytäryhtiö Rupert Exploration Finland Oy on sodankyläläinen osakeyhtiö, jonka toiminta painottuu Sodankylän kunnan alueelle Yhtiön sidosryhmätoiminta ja yhteydenpito paikalliseen yhteisöön on ollut aktiivisista koko yhtiön toiminnan ajan, eli vuodesta 2016.
Yhtiö on perustanut YVA-ohjausryhmän osana Ikkarin hankkeen ympäristövaikutusten arviointia. Ohjausryhmässä viranomaiset ja paikalliset sidosryhmät voivat antaa palautetta ja kommentteja Ikkarin hankkeesta. Ohjausryhmän lisäksi yhtiö on pitänyt kaikille avoimia pienryhmäkeskusteluja kahdesti vuosina 2023 ja 2024, ja niitä on tarkoitus jatkaa vuonna 2025.
Alku vuoteen 2025 mennessä Rupert Resources on järjestänyt 51 julkista yleisötilaisuutta vuodesta 2016 lähtien, ja Rupertin henkilöstö keskusteli projektista 1 763 henkilön kanssa pelkästään vuonna 2024. Yhtiö saavutti kestävän malminetsinnän standardin ulkoisessa todennuksessa sidosryhmäyhteistyöstä korkeimman AAA-tason.
Hankkeen seuraavat vaiheet, luvitus ja aikataulu
Yhtiön tavoitteena on jättää ympäristövaikutustenarviointiselostus (YVA) viranomaisten katselmoitavaksi vuoden 2025 loppuun mennessä.
Hankkeen teknistaloudellinen suunnittelu jatkuu kohti kannattavuusselvitystä (DFS) vuoden 2025 toisen puolikkaan aikana. Kannattavuusselvitystä tukevat geotekniset -, metallurgiset – ja ympäristötutkimukset ovat jo käynnistyneet.
Ennen kannattavuusselvitysvaiheeseen siirtymistä tullaan tekemään teknistä lisäsuunnittelua kaivosalueen vesienkäsittelyyn ja tuotannon jälkeiseen alueen sulkemiseen liittyen esikannattavuusselvityksessä esiin nousseiden ehdotusten mukaisesti.
Ympäristöluvan luvitusvaiheen ennustetaan kestävän noin 24 kuukautta ja lupaa seuraavan rakennusvaiheen noin 30 kuukautta. Aikatauluennusteen mukaisesti tuotanto Ikkarissa alkaisi vuoden 2030 aikana (kuva 7).
